Maailma on täynnä kuvia, mutta oletko pysähtynyt miettimään, mikä on sinun ensi kosketuksesi kuvaan? Kuva tuntuu meille suomalaiselle itsestään selvyytenä, eikä sen käyttöä ja merkitystä arjessa pysähdytä juurikaan miettimään. Muistan ensimmäiset kuvakokemukseni satukirjojen kuvien lisäksi palkintoina, kun neuvolakäynnillä ja hammaslääkärissä sain valita kuvan palkinnoksi reippaudesta. Miten olikaan mukavaa valita korista juuri siinä hetkessä mielestäni paras kuva. Näillä kuvilla oli minulle erityinen merkitys.
Aloittaessani kaksi kuukautta sitten KUVAKO -hankkeessa, pysähdyin miettimään kuvia ja niiden merkitystä aivan uudesta näkökulmasta. Entäpä, jos kuvat eivät olisi olleetkaan osa lapsuuttani? Miten suhtautuisin nyt aikuisena kuviin kommunikoinnin tukena? Miettiessäni kuvien käyttöä kommunikoinnin tukena tilanteissa, joissa ei ole yhteistä kieltä, oivallan miten erilainen lähtökohta ja suhde meillä voi olla kuviin.
Kuvat syntyvät tarpeeseen
KUVAKO -hankkeessa on selvitetty, millaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa olisi ollut tarve kuville. Hankkeen alkumetreillä vastaanottokeskusten työntekijät kertoivat kuvien tarpeesta niissä hetkissä, kun turvapaikanhakijat olivat juuri tulleet Suomeen. Puhutun kielen lisäksi ja tueksi kuvista olisi ollut hyötyä. Turvapaikanhakijat ovat itse kertoneet työpajoissa, mitä olisivat halunneet kertoa ja mihin olisivat tarvinneet kommunikaation tukimateriaalia tilanteissa, joissa ei ole ollut yhteistä puhuttua kieltä. Näiden tietojen pohjalta on laadittu sanalistoja, joista hankkeen graafikko on piirtänyt kuvia. Myös turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien muiden ammattilaisten mielipiteitä on kuultu kuvia valittaessa. Kuvia on testattu mm. vastaanottokeskusten ja Pohjois-Savon opiston työpajoissa ja niistä saatujen kokemusten perusteella kuvia on edelleen kehitetty. Hankkeen tuottamat kuvat ovat syntyneet arjen kommunikointitilanteiden tarpeesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuvat itsessään eivät luo kommunikointia.
Vaikka kuvia kertyy hankkeessa yhteensä noin tuhat, on vuorovaikutus silti rajallista. Kun kuvien käytön periaatteet ja hyödyt on ymmärretty, voidaan lisäksi kommunikoinnissa käyttää muita kuvia, kuten valokuvia, piirroskuvia tai internetistä löytyviä kuvia. Kuvat itsekseen eivät riitä laadukkaan ja tasavertaisen kommunikoinnin syntymiseen, vaan lisäksi tarvitaan puhuttua kieltä sekä eleitä, ilmeitä ja kenties piirtämistä. Näillä multimodaalisilla keinoilla pystytään paremmin löytämään yhteinen ymmärrys kommunikointitilanteissa.
Kuvien käytön juurruttaminen
Hankkeen työntekijöillä on pitkä kokemus kommunikaatio-opettajien kouluttamisesta. Kommunikaatio-opettajat opettavat perheissä mm. tukiviittomia. Näiden kokemusten pohjalta löytyy yhtymäkohtia hankkeen tavoitteiden ja kommunikaatio-opettajien työhön. Yhtymäkohtia ovat muun muassa, miten tuoda vaihtoehtoinen kommunikointitapa osaksi arkista vuorovaikutusta sekä miten motivoida uuden ja ehkä vieraalta tuntuvan menetelmän käyttöön. Jotta kuvia olisi miellyttävä käyttää, niiden tulisi olla selkeitä, ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä. Tämä on ollut kuluvana vuonna yksi KUVAKO-hankkeen keskeisiä teemoja. Seuraava askel hankkeessa on pohtia kuvien ja hankkeessa tuotetun sovelluksen juurruttamista kommunikointitilanteisiin.
Alkuvuodesta 2019 saamme testaukseen hankkeessa tuotetun mobiilisovelluksen. On mielenkiintoista nähdä, miten sovellus toimii käytännössä. Onko kommunikointi helpompaa kuin tulostetuilla kuvilla kommunikointi, onko kuvien löytäminen nopeampaa ja keskustelu kaiken kaikkiaan sujuvampaa? Mielenkiintoinen vuosi on tulossa.
Tavoite on yhteinen meillä kaikilla roolista riippumatta – ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.
