Ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen tehtävä kehittää työelämää ja tätä työtä toteutettiin myös KUVAKO–hankkeessa. Hankkeessa opiskelijoita on ollut alusta saakka mukana kehitystyössä erilaisissa tehtävissä hanketyöntekijöiden kanssa. Opiskelijat ovat olleet muun muassa ideoimassa hanketta, mukauttamassa tekstejä selkosuomeksi, tekemässä sanastonkeruuta, tehneet opinnäytetöitä ja kommunikaatiotauluja.
Tätä juttua varten haastattelin hankkeessa neljä kuukautta somettajana toiminutta tulkkiopiskelija Miia Tanskasta. KUVAKOa somettamassa oli yksi hankkeeseen liittynyt harjoittelukokonaisuus. Kesällä 2019 opiskelijaryhmä toteutti analyysitehtävän, jolla pyrittiin selvittämään keskeiset turvapaikanhakijoiden käyttämät sosiaalisen median kanavat. Miia oli mukana myös tässä opiskelijaryhmässä tekemässä analysointitehtävää. Syksyllä hänet palkattiin hankkeen somettajaksi ajalle 1.8 -30.11.2019.
Opiskelijana hankkeessa
Opiskelijalle hankkeessa työskentely on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä askel lähemmäksi työelämää. Hankkeessa työskentely vahvistaa koulussa opetettuja taitoja ja mahdollistaa niiden taitojen harjoittamisen työelämässä. Hankkeessa työskentely on myös turvallinen paikka harjoitella, useasti valmiiksi jo tuttujen, ammattilaisten kanssa. Sen voisi mieltää tavallaan ”matalan kynnyksen” harjoittelu-/työpaikaksi. Hanketyössä pääsee tutustumaan usein oman alan lisäksi myös muiden ammattialojen edustajiin ja heidän työhönsä. KUVAKO-hankkeen aikana olen päässyt tutustumaan ja seuraamaan graafikon, sovelluksen kehittäjien, Humakin ja Xamkin lehtoreiden työhön, sekä työskentelytapoihin.
Mitä työskentely hankkeessa on opettanut sinulle?
Koen, että KUVAKO hankkeessa työskentely on tukenut erityisesti suuntautumistani puhevammaisten tulkkaukseen. Olen työni aikana käsitellyt päivittäin hankkeessa tuotettuja kuvia sekä sovellusta ja joutunut pohtimaan, minkä kuvan julkaisen ja millaisen tekstin yhteydessä. Tämä on hurjasti avartanut katsomusta, miten yhtä kuvaa voidaan käyttää ilmaisemaan montaa eri asiaa. Kuvat tukevat ymmärtämistä kielestä tai kielitasosta riippumatta, vaikkakin kulttuurinen tausta voi vaikuttaa siihen, kuinka kuvan ymmärtää. Hanketyöskentelyn aikana olen oppinut valtavasti eri asioita aina viestinnän keinoista turvapaikanhakuprosessiin. Miten yksi työtehtävä voi sisältää näinkin laajasti eri aihealueita!
Millaista oli olla KUVAKOn somettajana?
Hankkeessa työskentelyn aikana muiden tehtävien lisäksi, tuotin sisältöä pääsääntöisesti KUVAKOn omalle Instagram-tilille, mutta sen lisäksi myös satunnaisesti Humakin Instagram- ja Facebook-tileille. Alusta asti tavoitteena oli levittää tietoa hankkeesta mahdollisimman laajalle yleisölle. Hankkeessa on tehty tärkeää työtä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja kommunikoinnin sujuvoittamiseksi, mutta sitäkin tärkeämpää on saada hankkeen tuotokset kuvat ja sovellus maailmalle käyttöön! Vaikka hankkeen pääkohderyhminä ovat turvapaikanhakijat ja vastaanottokeskuksen työntekijät, niin hankkeesta hyötyvät myös esimerkiksi kuvakommunikointia käyttävät ja virastoissa työskentelevät.
Millaisia sometuloksia saavutettiin?
Sosiaalisen median käyttö ja tiedon levittäminen sen kautta vaatii aktiivista ja pitkäjänteistä työtä. Neljä kuukautta onkin varsin lyhyt aika sen toteuttamiseksi. Lyhyessä ajassa hankkeen omalle instagramtilille saatiin kuitenkin 179 seuraajaa, mutta postauksien näyttökerrat olivat parhaimmillaan lähempänä 400. Tilin postauksia jaettiin toisille tileille ja tietoa hankkeesta on toivottavasti päässyt leviämään mahdollisimman laajalle. Eniten seuraajia hankkeella oli Helsingin, Kuopion, Espoon ja Turun alueilta. Ikäryhmänä se on puolestaan tavoittanut sovelluksen mukaan 18 – +65, eli laajasti eri ikäisiä!
