KUVAKO-hankkeen tavoitteena on tuottaa tuhat kuvaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheen viestinnän tueksi. Jotta kuva olisi mahdollisimman käyttökelpoinen, tulisi sen olla selkeä niin ulkoisesti kuin sisällöllisestikin. Tässä hankkeessa kuvan syntyä ovat olleet suuntaamassa selkografiikan ohjeet, internet, turvapaikanhakijat, vastaanottokeskusten työntekijät sekä moniammatillinen kuvatyöryhmä. Syntynyt KUVAKO-tyyli antaa raamit visuaalisten viestien välittämiselle. Hankkeessa tuotettuja kuvia tullaan jatkossa käyttämään niin mobiilisovelluksessa kuin printtimateriaaleissakin.
Suunnitelmasta kuva, kuvasta viesti
KUVAKO-kuvan tyyli syntyi harmaan sävyistä, mustasta ääriviivasta sekä oranssista korostusväristä. Syntynyt ihmishahmo on piktogrammia (liikennemerkkiukko) inhimillisempi, mutta silti pääosin kulttuureista ja rotupiirteistä vapaa. Hahmo ilmaisee tekemisiään ja tunteitaan kehonkielellä sekä kasvojen ilmeillä. Vähävärisyys on valinta, joka jättää tilaa kuvan monipuoliselle käytölle, ja joka tehostaa signaalivärien käyttöä joissain tapauksissa. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi punainen väri liikennevaloissa, sininen väri poliisi-kuvassa sekä vihreä väri hyväksynnän symbolissa. Korostusvärinä käytettävän oranssin tehtävänä on nostaa kuvasta esille sen tärkeimmät elementit.
KUVAKO-tyyli syntyi yhteisen suunnitteluprosessin tuloksena. Kuvasuunnittelutiimin ytimessä ovat olleet graafikko ja suunnittelija, ja laajemmassa kuvatyöryhmässä ovat olleet mukana hankekumppaneiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä. Suunnitteluprosessissa tärkeässä roolissa ovat olleet myös hankkeen kohderyhmät, eli turvapaikanhakijat ja vastaanottokeskusten työntekijät. Ihmishahmon ilmiasun syntyyn ja kuvien värityksen valintaan ovat olleet vaikuttamassa vastaanottokeskuksista kerätyt kommentit ja mielipiteet suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Kuvan tyyliä ovat olleet määrittelemässä myös kuvien käyttöympäristöt, esimerkiksi hankkeessa myöhemmin valmistuva mobiilisovellus.
Esittävää ikonista ja sopimuksenvaraista symboliikkaa
Kun kuva toimii viestinvälittäjänä, sen täytyy olla mahdollisimman ikoninen eli esittävä. Kuvan tulee olla myös niin yksinkertainen ja yksiselitteinen, että se voidaan ottaa helposti käyttöön. KUVAKO-hankkeen kuvasisällöt ovat olleet toisinaan kuitenkin niin haastavia, ettei niitä ole voinut välttämättä ilmaista yksittäisen kuvan avulla. Meidän on ollut hyväksyttävä se seikka, että osa kuvista toimii vain puheen tai kirjoitetun tekstin tukena, eivätkä välttämättä itsenäisesti viestinvälittäjinä. Tällaisia haastavia kuvitettavia käsitteitä ovat olleet esimerkiksi humanitaarinen suojelu tai voimavarat.
Useimmat hankkeessa syntyvistä kuvista ovat olleet siis hyvin esittäviä. Tällaisia ikonisia kuvia on yleensä helpompi ymmärtää kuin symbolisia kuvia. Symbolit ja symboliset kuvat ovat monesti kulttuurisidonnaisia, ja niiden ymmärtäminen vaatii useimmiten opettamista ja omaksumista. Laajalle levinneitä ja hyvin tunnettuja symboleja on kuitenkin olemassa, ja niiden löytämisessä ovat olleet isona apuna erilaiset kuvapankit. Symbolit nopeuttavat visuaalisten viestien välittämistä, mutta ennen niiden käyttöä on pyrittävä varmistumaan siitä, että kohderyhmä tunnistaa niiden merkityksen.
Tanja Gavrilov
suunnittelija, KUVAKO-hanke, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Johanna Havimäki
graafikko, KUVAKO-hanke, Humanistinen ammattikorkeakoulu
