KUVAKO-hanke testasi kuvakommunikaatiosovelluksen prototyyppiä vastaanottokeskuksissa helmikuussa 2018. Testauksiin osallistui yhteensä seitsemällä maahanmuuttajalla suomenkielen opettajansa kanssa. Opiskelijoiden suomen kielen taito vaihteli vähäisestä kohtalaiseen.
Sovellusta on lähdetty kehittämään persoonien ja skenaarioiden kautta, joita Humakin yliopettaja Elina Tapio on kirjoittanut vastaanottokeskuksissa tekemänsä tutkimuksen pohjalta. Persoonat ja skenaariot kuvastavat tärkeimpiä käyttäjäryhmien edustajia ja tilanteita, joissa he sovellusta tarvitsevat kommunikaation tueksi. Esimerkki skenaariossa maahanmuuttaja haluaa tietää milloin Valma-koulutus alkaa Jyväskylässä. Henkilö etsii sovelluksesta koulun kuvan, sen jälkeen sanan Jyväskylän ja lopuksi etsii kalenterin. Sovelluksessa on hyödynnetty Papunetin kuvapankin kuvia.
Käyttäjätestausta varten Suvi Pylvänen Xamkista on kehittänyt sovelluksesta prototyyppin, joka simuloi oikeaa sovellusta. Prototyypissä ei tästä syystä ole kaikkia toimintoja vaan siihen on ainoastaan rakennettu toiminnot, joita testattavissa käyttötilanteissa tarvitaan. Sovelluksen tämän hetkisessä testattavassa versiossa on kuvakategorioita kuten ruoka, terveys ja aika, joita klikkaamalla saa auki aiheeseen liittyviä kuvia. Kuvat näkyvät pikkukuvakkeina, joita painamalla kuvan saa suuremmaksi ja sen päälle voi lisätä esimerkiksi kielto- tai kysymysmerkin.
Testaustilanteessa testihenkilöt suorittavat annetut tehtävät yksi kerrallaan. Testin aikana tarkkailija tekee havaintoja ja muistiinpanoja. Pylvänen kirjoitti testauksia varten ohjeet ja varsinaisen testauksen suorittivat Marja Eskel ja Marjukka Nisula Humakista ja Sisko Räsänen Pohjois-Savon opistosta. Puhelimen ruuduilla tapahtuvat asiat taltioitiin videoimalla. Testaukset suoritettiin kolmessa eri vaiheessa ja jokaiseen iteroitiin paranneltu versio käyttöliittymästä.
Testauksessa huomattiin, että testaustilantessa esimerkkiskenaarioiden avaaminen kannattaa tehdä tulkin läsnäollessa, että vältytään epäselvyyksiltä ja testattava voi keskittyä sovelluksen käyttöön. Sovelluksen tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja pysyä aina samassa näkymässä. Esimerkiksi kotipainikkeen löytäminen oli osallistujille haasteellista. Symboleilla oli myös iso merkitys ymmärtämiseen. Ensimmäisessä versiossa terveyttä kuvasti sydän, jossa oli sydän käyrä, mutta kaikki eivät symbolia ymmärtäneet. Kun symboliksi vaihdettiin laukku, jossa on risti, oli symboli kaikille selkeä. Samoin kalenterisymbolin ymmärtäminen oli toisille osallistujille haasteellista.
Kevään aikana on tarkoitus järjestää työpajoja, joiden avulla saadaan kerättyä tarkemmin miten maahanmuuttajat itse kategorisoisivat kuvia ja mitä kuvakategorioita he pitävät kaikkein tärkeimpänä card sorting -käytettävyysmenetelmän avulla. Menetelmä auttaa sovelluksen informaatioarkkitehtuurin eli tietorakenteen rakentamisessa. Työpajojen jälkeen sovelluksesta kehitetään prototyyppi, joka mahdollistaa kommunikaation laajemmin ja sitä aletaan testaamaan vastaanottokeskuksien arjessa.
Suvi Pylvänen
