Kaksi neljännen vuoden viittomakielen tulkkauksen opiskelijaa, Johanna Eskelinen ja Sari Kivimäki päättivät, että kesä 2017 on opiskelun aikaa. Molemmat suuntautuvat opinnoissaan puhevammaistulkkaukseen. Millaista opiskelu KUVAKO-hankkeessa oli?
Suoritimme kesäopintoja KUVAKO-hankkeessa. Hankkeessa pyritään ratkaisemaan kommunikoinnin ongelma silloin, kun yhteinen kieli puuttuu. KUVAKO-hankkeessa keskitytään erityisesti turvapaikanhakijoiden alkuvaiheen kommunikoinnin ongelmien ratkaisemiseen. Vieraassa maassa ilman yhteistä kieltä on äärimmäisen haastavaa kommunikoida etenkin, jos käytettävissä ei ole tulkkia.
Halusimme lähteä mukaan ideoimaan ja rakentamaan toimivaa viestintä- ja kommunikaatioympäristöä vastaanottokeskuksissa olevien työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden välille, sillä yhteisen kielen puuttuessa tarvitaan muita ratkaisuja toimivan kommunikaation saavuttamiseksi. Kuvakommunikaatiolla tarkoitetaan kommunikointia kuvasymbolien avulla silloin, kun viestintä puhuen tai kirjoittaen ei onnistu (Papunet 2017). Puhevammapuolella kuvakommunikaatio on ollut käytössä. Kuviin perustuvaa menetelmää pyritään soveltamaan, tutkimaan ja kehittämään myös turvapaikanhakijoiden kanssa tapahtuvan kommunikoinnin tarpeisiin. KUVAKO-hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmästä myös helposti saatavilla oleva mobiilisovellus.
Kesäopintojemme tavoitteena oli rakentaa kommunikaatiomahdollisuus kuvakorttien avulla ja testata, kuinka kuvakortit toimivat tilanteessa, jossa yhteistä kieltä ei ole. Osa korteista oli valmiina Papunetissa, josta vain poimimme ne mutta noin kolmasosa korteista vaati uudelleen piirtämistä, sillä jo olemassa olevat kuvat tuntuivat liian länsimaalaisilta tai sopivaa kuvaa ei kuvapankissa ollut. Uudet itsetuotetut kuvat muutettiin vastaamaan paremmin turvapaikanhakijoille tuttuja ympäristöjä ja kokemuksia.
Keskustelutilanne
Vastaanottokeskuksen työntekijä toimi haastattelijana, me opiskelijat avustajina. Johanna toimi aktiivisena avustajana tarjoten kortteja, Sari teki tilanteesta muistiinpanoja ja seurasi tilanteen kulkua. Keskustelut kestivät noin 40 min/haastateltava. Tänä aikana kuvakortit olivat jatkuvassa käytössä. Kuvat tuovat heikkoon tai olemattomaan kielitaitoon viestinnällistä tukea ja varmuutta. Ne auttavat asioita hahmottumaan ja selkiytymään niin turvapaikanhakijoille, kuin vastaanottokeskuksen henkilökunnallekin. Kuvien avulla voidaan rakentaa kokonaiskuvaa asioista. Kuvat tukevat ymmärrystä puolin ja toisin.
Hankkeeseen osallistuminen oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvä mahdollisuus päästä lähelle tosielämän tilanteita, mukaan oppimaan todellisiin ympäristöihin ja kehittämään niitä yhä toimivammiksi. Tämä, jos mikä kehittää ja motivoi opiskelijaa!
Johanna Eskelinen, Sari Kivimäki (2017)
