Vuoden alku 2019 KUVAKO-hankkeen parissa on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Kaikki hankkeessa suunniteltavat tuhat uutta kuvaa ja hankkeessa kehitettävä mobiilisovellus valmistuvat tänä keväänä, ja siten tekemistä on riittänyt. Avainhenkilöitä alkuvuoden 2019 aikana ovat olleet graafikko Johanna Havimäki sekä sovelluksen parissa työtään tekevä Teemu Järvisalo. Myös muu hankeväki on tehnyt työtään eri puolilla Suomea.

Kuvasuunnittelua ja sovellustestausta

Monien hanketehtävien alkuvuosi on pitänyt sisällään niin kuvasuunnittelua kuin sovellustestaustakin. Kuopion alueen kuvaryhmissä olemme katsoneet kuvia yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa, ja keskustelleet kuvien sisällöistä ja niiden muutostarpeista. Olemme käynnistäneet sovelluksen testausjaksot niin Helsingissä kuin Kuopiossakin, ja iloksemme olemme saaneet testaajiksi hankkeemme pääkohderyhmää eli turvapaikanhakijoita. Testausjaksojen aikana sovelluksen suunnittelijat voivat seurata testijaksoon osallistuvien henkilöiden toimintaa sovellusympäristössä, ja kehittää tämän tiedon perusteella sovellusta edelleen. Testijakson jälkeen tarkoituksemme on kerätä tietoa sovelluksen käytettävyydestä ja sovelluksessa olevista kuvista myös palautekeskustelujen avulla.

Sovellustestausjakso on alkamaisillaan Helsingissä. Kuva: Marja Eskel

KUVAKO-kuvat on luokiteltu sovelluksessa useampaan kategoriaan. Kategorioita ovat mm. terveys, vastaanottokeskus ja turvapaikkaprosessi. Sanasto, jota olemme kuvittaneet, on ollut haastava, mutta sen kuvittaminen on ollut mahdollista. Monet kuvista välittävät viestin sellaisenaan, mutta joidenkin kuvien rinnalle tarvitaan myös muuta viestintää, että niiden merkitykset voi ymmärtää oikein. Meidän on ollut hyväksyttävä hankkeessa se seikka, että osa kuvista toimii vain puheen tai kirjoitetun tekstin tukena, eivätkä kuvat välttämättä itsessään välitä viestiä halutunlaisena. Tällaisia haastavia kuvitettavia käsitteitä ovat olleet esimerkiksi hyvinvointi ja jokamiehenoikeudet.

Hankkeessa kehitettävän mobiilisovelluksen nimi täytyy päättää pian, että saamme suunniteltua loppuun niin sovelluksen logon kuin viestinnässä käytettävät tekstitkin. Viestintä onkin tärkeä osa-alue kevään hanketyössä. Pohdimme tällä hetkellä aktiivisesti muun muassa sitä, kuinka viestimme valmistuvasta sovelluksesta ulospäin, ja jaamme tietoa valmistuneista kuvista kentälle, jossa toimii niin vastaanottokeskusten työntekijät kuin turvapaikanhakijatkin. KUVAKOn tuhat uutta kuvaa ja muut mahdolliset kuvakommunikaatiotuotteet löytyvät jatkossa Papunetin kuvapankista, jossa ne jo osittain ovatkin. Pyrimme ohjaamaan viestinnällämme ihmisiä jo tässä vaiheessa Papunet-sivustolle, jonne materiaali hankkeen päätyttyä jää pysyvästi.

Viestinnän, päätösseminaarin ja hankejulkaisun suunnittelua

Hankkeen muita työtehtäviä kuvien ja sovelluksen rinnalla vuoden alussa ovat olleet muun muassa päätösseminaarin sekä hankejulkaisun suunnittelu. Suunnittelua on tehty isommalla porukalla tammikuisessa suunnittelupäivässä Kuopiossa ja sen jälkeen pienemmissä kokoonpanoissa eri puolilla Suomea. Yhteydenpidossa ja palavereissa olemme käyttäneet luovasti kaikenlaisia viestintävälineitä ja -kanavia. Olemme alkuvuonna tehneet yhteistyötä myös Humakin tulkkiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat opinnollistavat työtehtäviä hankkeemme parissa eri tavoin. He muun muassa suunnittelevat some-kampanjaa, sovelluksen testausjakson palautekeskustelua sekä hankkeesta tiedottavan videon tekoa turvapaikanhakijoille. Työtehtävien integroiminen opetukseen palvelee niin opiskelijoita kuin hankettammekin.

Kaikkien jo mainittujen hanketoimien rinnalla suunnittelemme hankkeessa saatujen tulosten ja tietojen jakamista ja jalkauttamista, jotka nivoutuvat vahvasti aiemmin mainittuun viestinnän suunnitteluun, ja kaikkeen muuhunkin hanketyöhön. Hanketieto jalkautuu varmasti kaikkien hanketoimijoiden kautta eteenpäin aivan itsestäänkin, mutta sitä on mietittävä myös erikseen. Sen lisäksi, että uusi tieto saavuttaa kumppanimme ohjausryhmässä sekä hankeväen ja yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä palavereissa, jaamme tietoa kentälle myös Helsingissä 3.10.2019 pidettävässä päätöseminaarissamme, jossa jaamme tietoa niin viranomaisille, vastaanottokeskusten työntekijöillekin kuin opiskelijoillekin.

Kevään aikana tavoitteenamme on suunnitella ja tuottaa myös printtimateriaalia, jota on tarkoitus jakaa tilaisuuksissamme viimeisen hankevuoden aikana. Sen lisäksi, että jaamme tietoa ja tuotettuja materiaaleja kasvokkainen ja julkaisumme välityksellä, pyrimme jakamaan niitä myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median kautta pyrimme tavoittamaan ensisijaisesti Suomessa asuvat turvapaikanhakijat. Tavoitteemme on, että hankkeessa tuotettu uusi tieto kuvakommunikaatiosta ja hankkeessa tuotetut kuvakommunikaatiotuotteet otetaan käyttöön mahdollisimman laajalti vastaanottokeskusympäristöissä.

Tanja Gavrilov, FM
lehtori, Humak
viittomakielen tulkki (AMK)
medianomi (AMK)