KUVAKO- hanke on edennyt siihen pisteeseen, että vielä on muutama viikko aikaa testata graafikko Johanna Havimäen luonnostelemia kuvia. Kuvat tulevat mobiilisovellukseen testattavasi vuoden 2019 alkupuolella. Sovellusta on tarkoitus testata Pohjois-Savon opistolla opiskelevien turvapaikan hakijoiden/turvapaikan saaneiden henkilöiden kanssa. Kuvia on testattu muuallakin kuten esim. vastaanottokeskuksissa Kajaanissa, Kaarlenkadulla ja Nurmijärvellä.
Pohjois-Savon opistolla on vuodesta 2015 alkaen ollut turvapaikan hakijoita/jo turvapaikan saaneita opiskelijoita. Osa opiskelijoista on majoittuneena oppilasasuntolassa ja osa käy opistolla päivittäin; joukossa on myös Siilinjärven Tarinan vastaanottokeskuksen asiakkaita. Oppilaitoksella on kuvia ollut arjen apuna jo vuosien ajan. Kuvista on hyötynyt sekä oppilaitoksen henkilökunta, kantasuomalaiset opiskelijat että mahdolliset turvapaikan hakijat tai jo turvapaikan saaneet henkilöt.
Joulukuussa 2018 testasin noin kaksisataa sovellukseen tehtyä kuvaa, testissä oli mukana yhteensä 23 alkuvaiheen perusopetuksessa olevaa opiskelijaa, joiden kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Heistä jokainen osasi suomen kieltä – kuka enemmän, kuka vähemmän. Kokemuksen pohjalta huomasin, että yksinkertaiset ja vain yhtä tai maksimissaan kahta eri merkitystä kantavat kuvat, olivat kaikkein parhaiten ymmärrettävissä. Mikäli kuva oli monimerkityksellinen ja sisälsi runsaasti informaatiota, sen merkitys hämärtyi.
Keräsin kuvatestauksessa saatua tietoa ja ajatuksia, joita testauksen jälkeen välitin graafikko Johanna Havimäelle, jotta hän voisi palautteen perusteella muokata kuvia entistä ymmärrettävimmiksi. Jäin miettimään, miten paljon suomalaisen kulttuurin visuaalista lukutaitoa pitää olla, jotta haastavimmiksikin koetut kuvat olisivat ymmärrettäviä ja tukisivat yhteistä ymmärrystä.
Visuaalisen lukutaidon kulttuurisidonnaisuus
Visuaalinen lukutaito on aina kulttuurisidonnaista, se kehittyy ja vahvistuu eletyn elämän ja kokemusten mukaan. Tavallisissa elämäntilanteissa emme erikseen ajattele vaikkapa sitä, miksi opasteväreissä käytetään sinistä väriä. Symboloiko sininen väri jotain luvallista, turvallista ja sallittua? Jos näin on meille suomalaisille, niin onko värin merkitys sama myös muissa kulttuureissa? Entä miksi varoitusmerkit ovat kolmioin mallisia? Symboloiko punainen väri muuallakin jotain kiellettyä? Me keski-ikäiset ainakin muistamme sangen elävästi mitä tarkoitti, kun opettajan punakynä viuhui.
Kuvasymbolien taakse kätkeytyy monesti monimerkityksellistäkin tietoa, jota emme edes aktiivisesti ajattele tiedoksi. Näkevinä henkilöinä kuitenkin luemme jatkuvasti ympäristössämme olevaa informaatiota ja osaamme sujuvasti toimia vaihtuvissa tilanteissa saamamme visuaalisen tiedon avulla. Jäin miettimään, miten eri kulttuureista tulevien henkilöiden visuaalinen lukutaito poikkeaa toisistaan? Miten meille vieraaseen kulttuuriin tulleet henkilöt hahmottavat ympäröivän yhteiskunnan visuaalisen viestinnän? Miten kuvien avulla voisi parhaiten viestiä abstrakteja asioita? Kuinka paljon toisesta kulttuurista tulevan on ymmärrettävä ympäröivän kulttuurin visuaalisia singnaaleja pystyäkseen kommunikoimaan kuvilla, varsinkin jos kuvat eivät ole yksinkertaisia sisältäen vain vähän tietoa?
Kieltomerkki, joka on testatuissa kuvissa punainen poikkiviiva esitettävän asian päällä, ymmärrettiin poikkeuksetta jotenkin kieltäväksi tai negatiiviseksi asiaksi. Selkeästi testaukseen osallistuvat opiskelijat olivat opiskelleet suomalaista kulttuuria, sillä kuvien tunnistamisen lisäksi, he usein myös kertoivat, onko asia sallittua vai ei suomalaisessa kulttuurissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Jäin pohtimaan, että minkä verran pelkät kuvat olisivat kertoneet ilman minkäänlaista suomalaisen kulttuurin tuntemusta? Miten avautuisi sellaiset vaikeat termit kuten esikoulu, koulutuspolitiikka tai vaikkapa velvollisuus?
Kuvien testaaminen on avartanut käsitystä viestinnästä ja varsinkin siitä, miten viestintä ja yhteinen ymmärrys lisääntyy kuvien avulla. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuvien käyttämisen apuna on myös luonnollinen ihmisten kohtaamisessa oleva viestintä kuten ilmeet, eleet, puhe ja muu auditiivinen informaatio. Mielenkiinnolla jään odottamaan tulevaa kevättä, jolloin saamme mobiilisovelluksen kuvineen testattavaksi.
